sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Antautuessaan elämälle luo uutta

Elämä tapahtuu omassa rytmissään joskus hitaammin joskus nopeammin. Tätä ei voi pakottaa. Luonnollinen tarkoitettu elämän kiertokulku on yhteyttä ensin itseen, sen jälkeen muuhun maailmaan. Näin yhteys muodostuu aidosti ja rakentavalle pohjalle.

Tietoinen mieli haluaa pyrkiä saamaan vastaukset sormia napsauttamalla samantien. Juuri sen lineaarisen viivan pisteestä A pisteeseen B. Mieli voi olla kontrollin väline, jonka pohjalta asiat tapahtuisivat nopeammin. Pitämällä hanakasti kiinni tästä illuusiosta antaa elämänsä kutistua ja muotoutua todellista potentiaaliaan pienemmäksi. 


Kääntyessään sisäänpäin omaan maailmaansa, kääntyy samalla paradoksaalisesti muuhun maailmaan. Sen mitä voi ja osaa antaa itselleen, kykenee synnyttämään myös muissa kohtaamisissa. Synnymme joka kerta uudelleen kohtaamisessa toisen kanssa. Olemme avoimia uudelle mahdollisuudelle tunnustella tätä toista kohtaamaamme kaltaista.


Heijastamme kukin mitä, sillä hetkellä olemme. Kukin meistä tulee omista lähtökohdistaan yhteyteen toisen ihmisen kanssa. Oman syvyytensä kauhalla voi antaa eteenpäin. Elämän kulkiessa sille ominaisessa rytmissä osaamme haketua itsellemme tarpeellisiin kohtaamisiin vastaanottaaksemme ikuisuuden kiertävää energiaa osaksi omaa olemistamme. 


Sydämestä lähtöisin oleva vapaus hengittää ja olla, tuo yksilön yhteyteen maailman kanssa. Hän pääsee osaksi rakkauden universaalia energiaa. Tätä voimaa, mikä on läsnä kaikkialla kunhan antautuu elämälle. Mieltään suuremmalle voimalle, jota ei voi kahlita tai hallita. 


Mielestä sydämen yhteyteen on pitkä tie, jota voimme harjoitella. Luovuttaa ja antautua mielen kontrollista itseään suurempaan johdatukseen. Herätäksemme tuntemaan yhteyden tässä energiassa. Tämän ilmetessä kohtaamisessa muutkin huomaavat sen. Toiset aistivat sinun olevan läsnä aidosti heidän vierellään ennen kuin on aika tulla päätökseen siinä hetkessä.


Kohtaamiset ovat alkuja sekä loppuja. Jokin alkaa ja jokin loppuu luonnollisesti. Elämän kiirehtiminen saa monesti aikaan nopeasti ja lyhyellä tähtäimellä tyydyttäviä ratkaisuja. Mielen illuusiossa on ytimessä jotain, mihin vastaukset olisi saatava mahdollisimman nopeasti. Jääden kiinni tähän kontrolloivaan illuusioon menee kohti sen tuomia asioita. Niitä harhaluuloja, joiden kuvittelee olevan tarpeellisia sillä hetkellä itselleen. 


Harhaluulojensa ohjaamana on vaikea keskittyä olennaiseen. Siihen mihin on pyrkimässä. Jokapäiväisessä arjessamme tulee kullekin yksilöllisesti vastaan niitä asioita, joita voi kutsua harhaluuloksi. Jopa käsitys todellisuudesta voi hämärtyä näiden myötä. Ajallaan saattaa herkkä ilmapallo tulla puhkaistuksi ja kulissit sortua


Onko oman mielensä kontrollissa todellisesti ja totuudellisesti läsnä?


Monet elämän tarpeelliset ilmiöt ja asiat ovat todellisesti paradokseja. Salliessaan itsensä päästä asioiden ytimeen avautuukin juuri kokemuksellisuuden puoli. Päästään mielestä kehoon ja sydämeen. Siihen kuinka sydänyhteys on läsnä jokaisessa henkäyksessä. 


Yhteyttä on hyvä vaalia, sillä sekin on luonteeltaan katoavainen. Yhteys on kosketusta toiseen tietoisen mielen tuolla puolen. Kosketus tapahtuu syvällä ytimessä, mistä kaikki energia on kotoisin. Rakkaus itseen on tietoisesta mielen kontrollista luopumista. Se on antautumista elämälle tietämättä vastauksia seuraavaa hengenvetoa pidemmälle. Antaumista kannateltavaksi. Luottamista johonkin itseään suuremman olemassaolooon. 


Yhteys itseään suurempaan on oman pienuutensa ymmärtämistä.  Kykyä hyväksyä oman puutteellisuutensa sekä keskeneräisyytensä olevaisuus. On oltava valmis olemaan keskeneräinen ja eksyksissä. Jälleen paradoksi. 



Mistä löytää kykyä nöyrtyä vastaanottamaan elämän tarjoama lahja rakkaudesta?


Kysymykset ovat keino päästä syvemmälle. Ihmettelemään uutta, kyseenalaistaa omia vakiintuneita käsityksiä ja uskomuksia. Löytäessään tarpeellisia peilejä voi heijastaa turvallisesti sitä kaikkea: mitä on tai on ollut. Niitä asioita mihin uskoo voidakseen katsoa itselleen sopivaan peiliin, jonka heijastus riippuu olennaisesti oman syvyytensä läpielämisen kyvystä. 


Antautuminen on luopumista kontrollin tarpeesta. Ymmärryksen saavuttamista, mihin aidosti voikaan vaikuttaa. Omaan itseensä vaikutusvalta kullakin ulottuu harvemmin sen ulkopuolelle. On hyvä keskittyä vaikuttamaan siihen mihin aidosti pystyy, jotta elämästä aidosti saisi itsensä näköistä.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Ihanaa, jos koet tekstini kommentoinnin arvoiseksi<3