On riipivää katsella kuinka pässi
kulkee narussa minne vain.
Mikä antaa voiman siihen?
Riippuvuus, jota toinen ei voi hallita.
On päiviä jolloin hän tietää miten eletään.
Haluaisin kokea näitä hetkiä enemmän.
Suru, pettymys itseensä ja ahdistus.
Kaikki nuo huokuvat toisesta
hänen yrittäessään taistella addiktiotaan vastaan.
Nuo kaikki tunteet ovat
käsin kosketeltavissa….
Mikään ei pysäytä riippuvuuden vallatessa mielen.
Ei auta, riippuvuus on häntä vahvempi.
Olen kuullut etten tunne hänen todellista minäänsä.
Syy on riippuvuuden, joka hallitsee ihmistä.
En rankaise, olen silti ystäväsi.
Puolison kyllästyneet katseet, välinpitämättömyys
ovat arkea tässä perheessä, uskoisin.
Varmaksi en voi sanoa.
Rakkaus on kadonnut silmistä,
ne ovat sielun peili.
Elämän ilo on hukassa, sielu vailla tulevaisuutta,
sitä ohjaa riippuvuus.
Tuo julma rakkaus, hiljaisuuden liekit polttavat
elämästäsi sen kaiken mitä rakastat.
Olen läsnä, mutta en voi auttaa
ennen kuin päätät itse tehdä asialle jotain.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Ihanaa, jos koet tekstini kommentoinnin arvoiseksi<3